Ohje aikakausilehtien lukijoille
Ohessa ytimekäs ohje oikeinkirjoituksen saralta.
Tietooni tuli itselleni yllättävä tendenssi kirjoittaa tai sanoa aikakauslehti muodossa aikakausilehti. Toinen vastaava, usein väärin kirjoitettu sana on elämäkerta. Tarkemmat lukijat huomannevat ettei sanassa ole n-kirjainta. Tähän on olemassa kätevä sananlaskunomainen muistisääntö, joka kuuluu “sydän ja elämäkerta, vain yksi n”. Aikakauslehden osalta vastaavaa muistisääntöä ei ole olemassa, mutta oikean asun voi opetella vaikka seuraavan, sanaristikoiden harrastajille tutun, säännön kautta: “13 kirjainta, ilmestyy säännöllisesti”.
Haluaisin myös ohjeistaa sanan monta tiimoilta, mutta pahaksi mielekseni jopa Suomen kielen lautakunta on päättänyt hyväksyä muodon montaa. Monta on sinällään jo partitiivimuoto sanasta moni, joten muoto montaa on yhtä järkevä kuin sanoisi että sataa luntaa. Mutta kieli elää ja kehittyy (eli taantuu) käyttäjiensä mukana. Eiköhän kohta puhuta elämänkerroista, joiden lukioilla on tapana silloin tällöin silmäillä myös aikakausilehtiä.
Unohdit sanan “juurikaan”.
Seuraavaksi voisitkin kirjoittaa ohjeistuksen kapula- ja pssiivikielisanojen, kuten “saralta”, “osalta” ja “tiimoilta” välttämisestä. :-)
Kriisi
26.5.2009 12:19
Hyvä ohjeistus, erityisesti sananparsimuotoinen muistisääntö on nyt aseteltu korvan taa!
Kriisi: Myös “juurikin” jota tietyissä ammattipiireissä viljellään, on varsin erikoinen. Näiden lisäksi “myöskin” on aikamoinen “tårta på tårta” ilmaisu, jonka soisin itse liitettävän varoituksen arvoisten sanojen joukkoon.
Toiseen listaan lisäisin vielä “toimesta”.
Vesa
21.6.2009 12:01